Tarinoita ja tietoa hevosista

Heinäkuussa

Perjantai 13.7.2012 klo 20:31 - Tuula


Loppukevät ja alkukesä ovat aina yhtä hutinaa: Maanmuokkaukset kylvöjä varten, lannoitukset ja kylvöt. Ja pian, kun nämä on saatu valmiiksi, tulee rehunteko  ja heinätyöt.  Ja hups yhtäkkiä huomataankin, että juhannus oli ja meni, ja syksy alkaa hiipiä kohden. Tämäkään vuosi ei poikennut aikaisemmista.

Nurmiviljelyn kannalta ajatellen tämä kesä on ollut suosiollinen. Paljon kosteutta ja sopivan lämmintä (=viileää), jolloin nurmi kasvaa, muttei kuivu. Heinätöiden aikaan saatiin sopiva lämpöaalto, ja heinät kuivuivat ja eläimille tuli kelpo pöperöt talveksi. Sadonkorjuun jälkeen saimme lietteet kunnialla peltoon, ja taas tuli sadetta sopivasti ja uusi kasvusto saa hyvän alun kosteassa ja lämpimässä. Muutama viikko eteenpäin ja  toinen säilörehusato on korjuuvalmista.  Helpotuksen tunne on aina valtava niinä vuosina , kun jo heinäkuun alussa tietää, että  talven yli selvitään, vaikka toisesta sadosta tulisi vain tyydyttävä, niin on mitä karjan ja hevosten eteen talvella laittaa. Nurmiviljelyn on ongelma on se, että saman alueen viljelijöillä on, tai ei ole  rehua, noin pääsääntöisesti.  Eli silloin, kun olosuhteet ovat vijjelylle vähemmän otolliset, ei kenelläkään ole mitä myydä.

Laiduntavat eläimet ovat aina ilo silmälle ja sydämelle. Talvella ahtaissa karsinoissa olleet naudat pääsevät liikkumaan vapaasti ja niiden lihaksisto kehittyy huimasti.  Ne saavat toteuttaa vapaasti lajikohtaista käyttäytymistään, köllötellä auringossa tai levätä varjossa, liikkua oman tarpeensa mukaan. Kaikkein parasta on kuitenkin kesällä syntyvät varsat.  Niiden horjuvat ensiaskeleet ja tammojen leijonanelkeet  niiden suojatessa jälkikasvuaan. Pian lyhyiden ensipyrähdysten jälkeen ne mennä viipottavat täyttä neliä ympäri laidunta. On hienoa, kun on tilaisuus seurata noita upeita eläimiä ja  niitä kaikkein, nykymaailmassa, luonnollisimmassa elementissään.

Heinäkuu alkaa olla puolessa välissä ja alkukesän kevyet tuoksut saavat täyteläisemmän sävyn. Kesä kypsyy kohti kukkeuttaan. Kaiken kiireen keskellä ovat pienet hetket antavat voiman jaksaa puurtaa eteenpäin. Maanviljelijän kesäloma on kymmenen minuuttia kerrallaan, pysähtyminen luonnon kauneuden ääreen ja siitävoiman ammentaminen . Parhaina päivinä on rantasaunan löylyt iltasella ja kuikan huuto järven selällä.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini